- Näytetään 1 - 100 / 927
- Siirry seuraavalle sivulle
Hakutulokset
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047650
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Metz.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää messujen elämyksellisyyden ja ohjelmapuolen kehittämisen tarvetta. Case-esimerkiksi valikoitui Kädentaidot-messut, jonne tuotettiin Joulukylä eli selkeästi muista hallitiloista erottuva elämyksellinen kokonaisuus. Opinnäytetyö koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen osa oli Joulukylän tuotanto ja toinen osa oli kävijätyytyväisyyskyselyn toteutus sekä kehitysehdotusten luominen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tampereen Messut Oy, jonka ohjelmistoon Kädentaidot-messut kuuluvat. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan messuja, elämyksellisyyden näkökulmaa, kävijätyytyväisyyskyselyä ja määrällistä tutkimusta. Otantaa ja reliabiliteettia sekä validiteettia käsitellään osana kävijätyytyväisyyskyselyn toteuttamista. Kysely suoritettiin määrällisen tutkimuksen mukaisesti tablettien sekä paperisten lomakkeiden avulla kolmen messupäivän aikana 18.–20.11.2022. Kävijätyytyväisyyskyselyyn saatiin 600 kappaletta vastauksia. Enemmistö (97,5 %) vastaajista viihtyi Joulukylässä. Tuloksissa korostui positiivisesti hallitilan tunnelmallisuus, joka syntyi visuaalisesta ilmeestä ja teknisistä ratkaisuista. Ohjelmapuolen tarjonnasta pidettiin, ja sitä haluttiin lisää. Näihin nostoihin tartuttiin kehitysehdotuksissa elämyksellisyyden lisäämiseksi. Kehitysehdotuksissa painotetiin messujen kohderyhmää, minkä lisäksi tuottavan puolen näkökulma ja kustannustehokkuus huomioitiin. Tutkimuksen perusteella tarvetta messujen elämyksellisyyden kehittämiselle on, ja erityisesti ohjelmapuoleen toivotaan lisäystä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033113
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Kati.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Etelä-Pohjanmaan hevosalan yritysten kuluttajalähtöisten palvelujen tarjontaa suunnittelemalla uusi, hyvinvointiin ja elämysruokailuun liittyvä palvelukonsepti. Tavoitteena oli, että palvelun tulisi tukea hankkeen hyvinvointilähtöistä näkökulmaa ja Green Care -toiminnan arvoja. Työn teoreettinen viitekehys rakentui elämyksellisyyden ja ruokamatkailun ympärille. Elämyksellisyyden teoria koostuu elämyksen määritelmästä ja ominaispiirteistä, luonto- ja matkailuelämyksistä sekä Tarssasen ja Kyläsen (2009) elämyskolmiomallista ja sen elementeistä. Elämyksellisyyden teoriassa on käyty läpi myös elämystapahtuman järjestämistä, mitä hyödynnettiin elämysruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Ruokamatkailun teoria koostuu ruokamatkailun trendeistä ja tulevaisuudesta, sekä ruokamatkailusta Suomessa. Työn toiminnallisessa osuudessa suunniteltiin ja toteutettiin elämysruokailu osana elämyskävelypilotointia sekä tuotettiin elämysruokailuun liittyvää materiaalia, joka tullaan liittämään osaksi Green Care -heppahankkeen tuottamaa opasta. Pilotoinnista luotiin myös palautekysely, jonka avulla käsiteltiin elämysruokailua koskevat palautteet ja tehtiin näiden pohjalta elämysruokailua koskeva kehittämissuunnitelma. Pilotoinnin suunnittelu aloitettiin Green Care -heppahankkeen kanssa keväällä 2023. Elämysruokailun suunnittelussa käytettiin apuna Korhosen ym. (2015) Tapahtumajärjestäjän opasta. Suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon tapahtuman tavoitteet ja motiivi, aikataulu, budjetti sekä resurssit. Pilotointi suunniteltiin toteutettavaksi syksyllä 2023. Toteutuksessa oli mukana neljä osallistujaa sekä neljä järjestäjää. Palautekyselyn perusteella saatiin selville, että konsepti oli ajatuksen tasolla hyvä, mutta toteutukseen jäi hiottavaa. Suurin epäkohta toteutuksessa oli aikataulu. Palautekyselyn perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, että ruokailusta tulisi sujuvampi annoskokoja hiomalla, mutta sinänsä ruokien makuun ei tarvitsisi puuttua.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118588
www.theseus.fi/bitstrea...i_Jarkko.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Kokki kotiin -palvelun ideana on järjestää täyden palvelun ruokailu asiakkaiden toiveiden mukaisesti esimerkiksi catering tilaisuuksiin, kotiin tai luontoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kuvata yksityiskokin toimenkuvaa, mistä kaikesta se muodostuu, esimerkiksi markkinointi, tarjouksen saanti, työn suunnittelu, raaka-aineiden hankinta, pakkaaminen keikkaan, esivalmistelu, elämyksellisyys, siivous ja laskutus. Työssä tutkittiin palveluntuottajien vahvuuksia ja etsitään kehittämisalueita. Opinnäytetyössä etsittiin tietoa alalla toimivilta henkilöiltä haastattelujen muodossa. Haastatteluista saaduista tiedoista on koottu tehokas tapa työskennellä joustavasti, ilman että palvelun laatu tai tuote kärsisivät siitä. Tutkimuksessa käytettiin haastatteluja selvittämään palveluntarjoajien nykyistä toimintamallia, sekä kartoittamaan alan haasteita ja tulevaisuutta. Haastattelupyyntöön vastasi 7 palveluntuottajaa. Kaikki haastateltavat vastasivat seuraaviin haastattelu kysymyksiin, jotka koskivat markkinointia, työn suunnittelua, työn esivalmistelua, pakkaamista ja laskutusta. Lopputulema on, että ala on nuori eikä sille ole syntynyt vielä vakiintuneita käytäntöjä vaan alalla toimivat yksilöt ovat osaksi vielä kehitysvaiheessa. Tästä syystä kaikilla on hieman erilainen tapa toimia palvelua tuottaessa. Tutkimuksessa saatiin selville, miten Kokki kotiin -palvelua tuottavat yrittäjät toimivat työssään. Opinnäytetyöhön on koottu suositukset palvelun tehostamiseen. Kokki kotiin - palvelu alalla ei ole vain yhtä tiettyä toiminta tapaa, tähän opinnäytetyöhön on koottu tehokkaimmat tavat toimia eri työvaiheissa Kokki kotiin -palvelussa. Tämä opinnäytetyö pitää sisällään myös kehittämisehdotuksen, jotta työnkulkua voitaisiin standardisoida, sekä hinnoittelua helpottaa.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090619930
www.theseus.fi/bitstrea..._Susanna.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa elämystapahtuma toimeksiantajana toimineen Vaasan rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle. Elämystapahtuman tavoitteena oli tarjota työyhteisölle erilainen ja mieleenpainuva teemailta. Tapahtuman toteuttamiselle asetettiin 20 osallistujan minimitavoite. Tapahtuman teemaksi valittiin 1800–1900-luvulla Pohjanmaalla vaikuttaneet häjyt, koska heillä oli vahva kytkös Vaasan vankilaan. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee häjyjen aikakauden ja siihen liittyvän ruokaperinteen lisäksi elämystä, palvelumuotoilua, tarinallistamista sekä tapahtuman suunnittelua. Teoriassa esiin tuotua teemaa, elämyskolmiota, palvelumuotoilua, palvelupolkua ja tapahtuman järjestämisprosessia hyödyntäen laadittiin kokonaisvaltainen elämystapahtuman suunnitelma. Suunnitelmassa huomioitiin myös tarjoilut, jotka mietittiin nykyaikaan sopivaksi, häjyjen aikakauden ruokaperinteet huomioon ottaen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi elämystapahtuman kokonaisvaltainen suunnitelma, joka oli tarkoitus toteuttaa 12.8.2022 Sulvan Kestikievarissa. Tapahtumaan ilmoittautui kuitenkin vain muutama henkilö, joten tapahtuman toteutus jää tämän opinnäytetyön osalta toteutumatta. Suunnitelma jää kuitenkin toimeksiantajalle myöhempänä ajankohtana toteutettavaksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824704
www.theseus.fi/bitstrea...Marietta.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa elämystapahtuma. Toimeksiantajana elämystapahtumalle oli Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Hotelli Kampeli. Elämystapahtuman tavoitteena oli tarjota asiakkaille mieleenpainuva ilta, joka tarjoaisi elämyksiä. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, kaipaavatko asiakkaat elämystapahtumia ravintolailtoihin. Elämystapahtuman teemaksi valikoitui Suomen kieltolaki ja sen aikainen ravintolatoiminta. Hotelli Kampeliin järjestettiin yhdeksi illaksi salakapakka. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee Suomen kieltolakia. Tarkemmin kieltolain taustaa, syntymistä sekä kieltolain aikaista ravintolatoimintaa. Lisäksi viitekehyksessä käsitellään termit palvelumuotoilu, tarinallistaminen ja elämys. Teoreettisen viitekehyksen ja teeman avulla saatiin suunniteltua salakapakkailta, joka sisälsi yllätyksellisyyttä, mystisyyttä ja mennyttä aikaa. Tapahtuma toteutettiin syyskuussa 3.9.2022. Ohjelma pidettiin salassa luoden asiakkaille odottava ja jännittynyt tunnelma. Tällä tavalla haluttiin vahvistaa tulevaa elämystä ja pyrkiä luomaan painavan muistijäljen asiakkaille. Asiakaspalaute kerättiin Webropol -kyselyllä. Kyselyyn pääsi vastaamaan QR-koodin kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin 21 (n=21). Asiakaspalaute oli pääosin positiivista ja tuloksien pohjalta suunnitellaan jo uutta toteutettavaa elämystapahtumaa Hotelli Kampeliin. Tuloksista voidaan päätellä, että elämystapahtumaa pidettiin elämyksellisenä sekä siihen osallistuttiin sen teemallisuuden myötä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225918
www.theseus.fi/bitstrea...rvi_Joel.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Pelit ja pelaaminen ovat nousseet yhä enemmän viime vuosikymmenten aikana valtavirtaan, ja tapahtumatuotannossa tämä näkyy pelitapahtumien muodossa. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, mikä asema pelitapahtumilla on kulttuurialalla ja onko niillä samanlaista kulttuuriarvoa kuin taidenäyttelyn tapaisilla kulttuuritapahtumilla. Työ koostuu teoriaosuudesta, jossa käydään läpi pelitapahtumien eri tyyppilajeja sekä tapahtumatuotannon prosessia, ja laadullisesta tutkimusprosessista, jota varten on haastateltu kuutta pelitapahtumien tuottajaa, etsien mahdollisimman monipuolisia näkemyksiä pelitapahtumien tuotannosta, niiden tarkoitetusta elämyskokemuksesta kävijälle sekä niiden nykyasemasta ja tulevaisuudesta. Tämän aineiston analyysistä saatiin muodostettua selkeä kokonaiskuva pelitapahtumien tuotannosta ja asemasta nyt ja tulevina vuosina. Tuloksena kävi ilmi, että pelitapahtumat ovat hyvin yhteisökeskittyneitä tapahtumia, joiden tavoitteena on antaa peliharrastajille normaalista pelaamisesta eroava kokemus, johon liittyy hauskanpito ja yhteinen tekeminen muiden kävijöiden ja järjestäjien kanssa. Pelitapahtumat myös edesauttavat peleihin liittyvän alempiarvoisuuden ja käytöshäiriöiden (kuten riippuvuuden, laiskuuden ja aggression) stigman poistamista, ja nouseva kiinnostus pelejä kohtaan lupaa tapahtumien mahdollista nousukasvua ajan kuluessa. Tapahtumien kulttuuriarvo muodostuu ihmisten elämän rikastuttamisesta näiden elementtien avulla ja pelaamisen sosiaalisuuden korostuksesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113267
www.theseus.fi/bitstrea...ki_Jukka.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Omakustantaminen on ollut opinnäytetyön tekijälle jo vuosia harrastus. Elämäntyyliyrittäjyyttä tutkimalla pyrittiin kehittämään harrastusta kohti ammattimaista yritystoimintaa. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä elämäntyyliyrittäjyys on sekä kyseisen toimintatavan vahvuuksia ja heikkouksia. Lisäksi selvitetään, miksi ihmiset valitsevat elämäntyyliyrittäjyyden. Työhön sisältyi oman tarinan kuvitus, ja tuotekonseptoinnin avulla testattiin omaa Jimmy Rastakuono -hahmoa sekä kerättiin tietoa koko tuotantoprosessista sekä tulevasta tuotteesta. Elämysnäyttelyn teoksiin pyrittiin tuomaan lisäarvoa ottamalla mukaan videoita taulujen tekoprosessista. Näin pyrittiin nostamaan näyttelyn kokemusarvoa kävijälle. Tulevan julkaisun kuvituksesta järjestettiin näyttelyitä Seinäjoen ja Nurmon kirjastoissa sekä Culture Club Still Standing -kahvilabaarissa kesällä 2019. Hahmosta ja kuvituksesta kerättiin tietoa kyselyllä, jossa kävijöitä pyydettiin mm. arvostelemaan hahmo, kuvitus, tilat sekä kysyttiin sopivaa hintaa tulevalle julkaisulle. Kyselyt toteutettiin paperilomakkeilla sekä verkossa Googlen Forms-kyselyhallintaohjelman mobiilikyselylomakkeella QR-kooditekniikkaa hyödyntäen. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään hahmon kiinnostavuutta, valitun kuvitustekniikan onnistumista ja sen laatua sekä määrittelemään tulevan tuotteen referenssihintaa. Elämysnäyttelyn kyselyiden avulla saatiin arvokasta tietoa potenti-aalisilta asiakkailta ja kerättiin tietoa tuotteistuksen jatkokehitykseen. Tuotantoaikataulut ja tilarajoitteet aiheuttivat ongelmia suunnittelu- ja tuotantoprosessissa. Kaikkiin tavoitteisiin ei päästy näyttelyiden elämyksellisyyden suh-teen. Projektista saatiin arvokasta tietoa tuotteen jatkokehitykseen, ja se käänsi huomiota myös muihin omakustantamisen kehityskohteisiin. Hahmo ja tarinan kuvitus vetosivat yleisöön ja osoittivat, että sillä voi olla kaupallista potentiaalia oikein toteutettuna. Elämäntyyliyrittäjyyden ja konseptisuunnittelun teorian sekä käytännön tuotetestaamisen kautta löydettiin kehittämiskohteita ja onnistuttiin suunnittelemaan tulevaisuuden askelmerkkejä omakustannetoimintaan.
https://issuu.com/ulapland...1_2020_issuu (Kansalliskirjasto - Arto)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903213599
www.theseus.fi/bitstrea...nen_Mira.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka toimeksiantaja voisi hyödyntää tarjoamiaan ruoka-, maisema- ja yritysasiantuntijapalveluja tulevaisuudessa maaseutumatkailuyrittäjille yhtenä palvelukokonaisuutena. Työn pohjimmaisena tavoitteena oli kehittää kerättyjen tutkimusaineistojen avulla ruoan ja maiseman yhdistävän elämyksellisen palvelutuotteen käsittävä palvelukonsepti. Työ oli luonteeltaan toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tutkimusmenetelmiksi valittiin sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen menetelmä. Kvantitatiivisen menetelmän keinoin suoritettiin internetkysely, joka käsitteli ruoan ja maiseman yhdistettävyyttä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää maaseutu- sekä maaseutumatkailuyrittäjien kiinnostus ja tietämys kyselyn aihetta kohtaan. Esikyselyn pohjalta työn toimeksiantaja suunnitteli ja toteutti pilotoidun Makuaarteita Maisemassa -opintoretken yhteistyössä kolmen pirkanmaalaisen yrittäjän kanssa. Opintoretki oli ruokareitti, joka kulki kasvinviljelytilalta matkailutilalle. Reitillä nautittiin paikallisista maisemaan soveltuvista makunautinnoista kulttuuri- ja ruoantuotantomaisemissa kulkien sekä niitä ihaillen. Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödynnettiin havainnoimalla Makuaarteita maisemassa -opintoretken tapahtumia. Lisäksi menetelmän keinoin suoritettiin puhelin- ja kontaktihaastatteluja retken jälkeen sekä sen osallistujille että toteuttajille. Tavoitteena oli saada näkökulman opintoretken toteutuksesta, onnistumisesta sekä kehitystarpeista palvelumallin kehittämistä varten. Opintoretkeä pidettiin trendikkäänä ja mielekkäänä, mutta ajankäytöllisesti haastavana. Sitä kuvattiin myös ennakko-odotukset täyttäväksi, maalaiselle tavanomaiseksi, taloudellisesti haastavaksi, mutta kehityskelpoiseksi. Saatujen tuloksien ja havaintojen perusteella suunniteltiin ja kehitettiin Makuaarteita Maisemassa -opintoretkellä toteutetusta konseptista käytännöllisempi, taloudellisempi sekä asiakaslähtöisempi palvelukonsepti. Uuden konseptin mutkatonta käyttöönotettavuutta varten kehitettiin selkeitä taulukkomuotoisia työkaluja. Niiden avulla konseptia pystyy helpommin räätälöimään erilaisten maaseutu- ja maaseutumatkailuyritysten tarpeiden mukaan.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515112
www.theseus.fi/bitstrea...i_Annami.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Asiakaskokemus kuvastaa asiakkaan odotusten täyttymistä ja jopa ylittymistä. Tyytyväinen asiakas suosittelee helpommin ostamaansa tuotetta tai palvelua ja ostaa todennäköisemmin samaa tuotetta tai palvelua uudestaan. Asiakaskokemuksen suhde asiakasuskollisuuteen ei ole suoraviivainen. Hyvä asiakaskokemus synnyttää ostohalua ja suosittelua, mutta ei takaa asiakasuskollisuutta. Positiivinen ja hyvä asiakaskokemus johtaa asiakasuskollisuuteen pitkällä aikavälillä, sillä asiakas haluaa valita saman tuotteen tai palvelun aina vain uudelleen. Tutkimus toteutettiin kahvila Valkoiseen Puuhun, jossa selvitettiin asiakaskokemuksen uskollisuus ja asiakaskokemuksen taso. Asiakasuskollisuutta mitattiin Net Promoters Score ohjelman avulla. Sitä on helppo käyttää tulevaisuudessa. Teemahaastattelut tehtiin erikseen Kauhajoelle ja Seinäjoelle, sen tarkoitus oli tarkentaa Net Promoters Score- kyselyä. Tutkimuksessa otettiin huomioon asiakaspalvelun taso sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten. Lähteenä on käytetty kuluttajatutkimuksia, palvelujen johtamisen ja elämysten tuotannon artikkeleita ja tutkimuksia. Tutkimustuloksista tuli ilmi, että Valkoisessa Puussa asiakkaat ovat uskollisia eli lojaaleja asiakkaita. Asiakkaat ovat valmiita suosittelemaan yritystä, sen tuotteita ja palveluita. Asiakkaiden lojaalisuudesta kertoi se, että asiakkaat antoivat herkästi rakentavaa palautetta ja kehitysideoita. Valkoista Puuta ei valittu vain tuotteiden vuoksi, vaan se houkutteli asiakkaita myös aidolla ystävällisellä ja huomioivalla palvelulla. Asiakaskokemukseen vaikuttavat suuresti tunteet. Asiakkaille lisäarvoa tuotti tuotteiden tuoreus ja paikallisuus sekä kaunis estetiikka tuotteiden esillepanossa. Asiakkaat kokivat Valkoisen Puun amerikkalaisen twistin olevan erottuva kilpailutekijä. Asiakaspalvelu koettiin ystävälliseksi, iloiseksi, ripeäksi ja ammattitaitoiseksi. Asiakkaat kokivat Valkoisen Puun brändin trendikkääksi. Valkoisessa Puussa vierailusta elämyksellisen teki kahvilan ihana tunnelma sekä palveluympäristön viihtyisä ja kiva sisustus. Haastatellut asiakkaat eivät kokeneet saavansa lisäarvoa sosiaalisen median asiakastiedottamisesta.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424595
www.theseus.fi/bitstrea...amomilla.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli suunnitella Kristiinankaupungin matkailuneuvonalle uutena palveluna pyörämatkailureitti. Työssä tarkasteltiin ja analysoitiin pyörämatkailureitin toteuttamismahdollisuuksia. Tarkistelun kohteena oli muun muassa turvallisuus, elämyksellisyys, palvelut, luokitteleminen ja viitoittaminen. Työn tavoitteena oli selvittää pyörämatkailureiteille asetetut vaatimukset ja vastaako Kristiinankaupunkiin suunniteltu reitti niihin. Työssä tutustuttiin myös uuden palvelun kehittämiseen, pyörämatkailuun, pyöräilijätyyppeihin, opasteisiin ja digitalisointiin. Opinnäytetyö on etnografinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia. Havainnointi suoritettiin paikan päällä pyöräilemällä suunnitteilla olevaa pyörämatkailureittiä. Materiaalia kerättiin kirjoittamalla muistiinpanoja teorian pohjalta tehtyihin havainnointilomakkeisiin sekä ottamalla kuvia havainnoitavista kohteista. Kerätyn teorian sekä havainnoinnista saadun materiaalin perusteella saatiin selvyys, mitä on otettava huomioon ja mitä muutoksia on tehtävä ennen kuin pyörämatkailureitti voidaan toteuttaa. Opinnäytetyön tuloksena työstä tuli Kristiinankaupungin matkailuneuvonnalle pyörämatkailureitille tehty pohjatyö ja pyörämatkailun työkalu.
Lekfulla möten och allvarsamma speglingar : stämning och kontrast i Trolska skogen Näytä lisää...
https://issuu.com/ulapland...4_2018_issuu (Kansalliskirjasto - Arto)
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235191
www.theseus.fi/bitstrea...en_Helmi.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyö käsittelee viime vuosien aikana muodostuneen areenakeikkojen räjähdysmäisen kasvun johdosta syntynyttä ilmiötä ja sen taustaa sekä sitä, mitä vaaditaan siihen, että tästä ilmiöstä syntyy elämys. Kotimaisten artistien ja bändien areenakeikat ovat ilmiönä uusi asia, eikä sitä ole tutkittu tai tilastoitu vielä perusteellisesti ennen tätä työtä. Työn tarkoitus on avata lukijalle kotimaisten areenakeikkojen saapumisen historiaa, tuotannon eri osa-alueita ja sitä, mitä tapahtuu, ennen kuin itse artisti tai bändi on lavalla ja elämys voi alkaa. Lopussa käydään läpi aiheeseen liittyviä tulevaisuuden riskejä, mahdollisuuksia ja kehitysideoita. Työhön on saatu tietoa ja sisältöä eri lähteistä, niin kirjallisista kuin suullisistakin, sekä kävijätutkimuksesta. Omat kokemukset areenatuotannoista, joita on töiden kautta kertynyt, muodostavat myös suuren osan sisällöstä.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255475
www.theseus.fi/bitstrea...en_Laura.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Tämä opinnäytetyö käsittelee elämyspalveluiden asiakaslähtöisyyden kehittämistä palveluiden saavutettavuuden ja asiakaskokemuksien parantamiseksi. Opinnäytetyössä elämysmatkailua tarkastellaan pohjoiskarjalaisten toimijoiden näkökulmasta ottaen huomioon myös alueelliset matkailustrategiat. Työn aineistona on käytetty alueella toimivia matkailu- ja ohjelmapalveluyrityksiä kartoittamalla heidän näkemyksiään toimialan tilanteesta ja tulevaisuusnäkymistä sekä heidän kokemuksiaan palveluiden saavutettavuudesta. Työn tavoitteena on saada palveluntarjoajat ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita paremmin ja tarjota heille työkaluja tähän. Asiakaslähtöisyyden kehittämisen ehdotelmina on käytetty palvelumuotoilun työkaluja sekä markkinoinnin menetelmiä. Opinnäytetyön toiminnallisena osana koottiin yhdelle haastatelluista toimijoista kohdennettuja työkaluja asiakasymmärryksen kehittämiseksi. Käytetyt työkalut valikoituivat toimijan tarpeiden mukaan ja niiden tavoitteena oli havainnollistaa, kuinka palvelumuotoilun ja markkinoinnin eri menetelmät ovat sovellettavissa toimialalle sopivaksi. Opinnäytetyö on jatkoa vuosien 2016–2017 aikana Vaara-Karjalan ja Joensuun seudulla toteutettuun Metku-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa alueen erä- ja luontopalveluiden toimintaedellytyksiä erämatkailuista kiinnostuneiden asiakkaiden tavoittamiseksi.
www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718418
www.theseus.fi/bitstrea...mi_Jorma.pdf (Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Theseus)
Opinnäytetyössä selvitettiin työnimellä Metsänvartijan melontareitti reitin soveltuvuutta matkailukäyttöön Perhon kunnassa. Suunniteltu retkimelontareitti kulkee suurimmalta osaltaan metsähallituksen omistamalla maalla ja osin myös luonnonsuojelualueella. Lupaa kysytään puuston poistamiseksi suunnitelulla reitiltä. Matkailuyrityksiltä kysytään retkimelonnan merkitystä luontomatkailuyrittämiselle. Loma-asunnon ja metsäkämppien omistajilta selvitetään majoitusmahdollisuutta ja myös perimätietoa alueen tarinallistamiseksi. Keski-Pohjanmaan luontomatkailu ja yritys-messuilla messuvierailta kysytään melontareitin laatuun liittyviä kysymyksiä. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että työnimellä Metsänvartijan melonta-reitti soveltuu retkimelontaan ja alueen luontomatkailua vahvistavaksi tekijäksi. Lupa puuston poistamiseksi vesireitiltä saatiin metsähallitukselta ja reittiä on kunnostettu. Tuloksista käy ilmi, että opinnäytetyön kohteena oleva melontareitti tukee luontoyrittäjien liiketoimintaa. Majoituskapasiteettia melontareitin varrelta löytyy lähinnä metsäkämppien omistajilta. Perimätietoa ja kulttuurikohteita alueella on runsaasti. Melontareitin laatu ja kiinnostus retkikohteena vastaa luontomatkailusta ja luonnosta pitävien vaatimuksia. Alueen puhdas luonto, vesi, hiljaisuus, eri vuodenajat ja niiden elementit muodostavat suuren luontokokonaisuuden myös ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi Perhon ja ko. alueen luontokohteisiin. Reittiä voidaan markkinoida Metsänvartijan melontareittinä. Kokkolan seudun kehitys Oy:n hallinnoima Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa hanke on muodostunut tutkimuksen aikana alueelliseksi yhteistyöpartneriksi vesireitin testaamisessa ja soveltuvuudessa melontareitiksi. Opinnäytetyö tukee myös Keski-Pohjanmaan luontomatkailua. Matkailureitti melontareitiksi syntyy, kun se on turvallinen käyttää ja sitä on jalostettu valmiiksi tuotteeksi.
https://urn.fi/URN:ISBN...51-39-7116-8 (Kansalliskirjasto - Arto)