- Näytetään 1 - 50 / 3 290
- Siirry seuraavalle sivulle
Hakutulokset
Tehtävänä oli selvittää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen perinnebiotooppien uhanalaista perhoslajistoa, arvioida kohteiden arvoa perhoskohteena sekä antaa hoitosuosituksia uhanalaisen perhoslajiston näkökulmasta. Koska valmista mallia kohteiden arvottamiseen ja keskinäiseen vertailuun ei ollut olemassa, tällainen tuli työn osana kehittää. Pyrkimyksenä myös oli, että menetelmää voitaisiin myöhemmin hyödyntää perinnemaisemakohteissa yleisemminkin niin, että kasvilajiston ja muiden kohdetietojen perusteella pystyttäisiin tunnistamaan kohteet, joilla potentiaalisesti esiintyy merkittävästi uhanalaista perhoslajistoa. Näin perhosinventointeja osattaisiin kohdistaa tärkeimpiin kohteisiin ja kohdentaa inventoinnit kaikkein potentiaalisimpaan ja suojelullisesti merkittävimpään osaan lajistoa. Lisäksi pyrittiin kehittämään hoito-ohjeistusta tukeva mittari, jolla numeerisiin arvoihin perustuen saadaan tietoa kohteen nykyisen hoidon soveltuvuudesta ja siitä, onko hoito perhoslajistolle liian voimakasta tai liian vähäistä. Työn keskeisinä tuloksina esitetään: 1. Työssä onnistuttiin kehittämään menetelmä, jolla voidaan mitata hoidon soveltuvuutta perhoslajistolle. 2. Perinnebiotooppi-kohteet olivat keskimäärin vähemmän merkityksellisiä uhanalaiselle perhoslajistolle. Vaikka joukossa oli laadukkaitakin kohteita, valtaosa kohteista oli perhosille hyvin vähämerkityksellisiä. 3. Niittämällä hoidetut kohteet olivat keskimäärin selvästi parempia perhoskohteita kuin laiduntamalla hoidetut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laidunnus olisi menetelmänä perhoslajistolle niittoa huonompi hoitotapa, sillä kohteiden joukossa oli myös yksi erittäin laadukas laidunnuskohde, joten oikein toteutettuna myös laidunnus voi olla hyvä hoitomenetelmä. 4. Laidunkohteissa ”liikalaidunnus” oli keskeinen syy siihen, että ne olivat usein huonoja perhoskohteita. Kertaluonteisestikin ”liikalaidunnetuista” kohteista puuttui maanpinnan yläpuolella elävä lajisto (toukat) lähes kokonaan, ja vain kasvin juurissa tai maanpinnan tasolla elävä lajisto voi niissä menestyä. 5. Niitto oli perhoslajistolle hoitomenetelmänä riskittömämpi, joskin liian usein tai ”väärään aikaan” (= liian aikaisin kesällä) toteutettuna sekin voi köyhdyttää perhoslajistoa merkittävästi. 6. Pitkäaikainen hoitamattomuus on sekin perhoslajistolle turmiollista. Lyhytaikainen, vuoden tai joidenkin vuosien hoitamattomuus sen sijaan usein jopa edesauttaa uhanalaista perhoslajistoa. 7. Kohteiden hoidossa pitäisi pyrkiä siihen, että lopputulos olisi mahdollisimman heterogeeninen. Yksittäisen vuoden aikana kohteiden hoidon voimakkuuden tulisi vaihdella eri kohdissa ja kohteessa pitäisi olla aina myös kohtia, jotka on kokonaan rajattu hoidon ulkopuolelle. Vuosittaisella kierrolla varmistetaan, että kohteen kaikki osat tulevat esimerkiksi kolmen vuoden jakson aikana hoidetuiksi. 8. Vaikka kohteessa ei nykyisellään esiintyisi merkittävästi uhanalaista perhoslajistoa, kohteiden hoitoa kannattaa silti kehittää perhoslajistoille paremmin soveltuvaksi, sillä perhoslajit pystyvät usein kolonisoimaan niille soveliaita elinympäristöjä jollakin aikaviiveellä. Perhoslajistolla saadut tulokset indikoivat merkittävästi myös muiden hyönteisryhmien tilannetta. Pistiäisissä ja kaksisiipisissä on paljon perhoslajeja isäntinään käyttäviä loisia ja lisäksi molemmissa ryhmissä on paljon lehdillä ja kukinnoilla toukkana eläviä lajeja. Lisäksi esimerkiksi kovakuoriaisista ja kaskaista löytyy merkittävästi vastaavalla tavalla elävää lajistoa. Siksi perhosten voi karkeasti katsoa toimivan indikaattorina noin 50 % perinnemaisemissa esiintyvälle hyönteislajistolle ja sitä kautta erittäin suurelle osalle perinnemaisemien monimuotoisuutta.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-235-2
https://www.doria.fi/bitstrea...raportti.pdf (ELY-keskus)
Evijärven vedenkorkeutta on tarkoitus nostaa 10 cm, jos siihen saadaan voimassa oleva vesilupa. Tässä raportissa esitetään ennen vedenkorkeuden nostoa tehdyn koeverkkokalastuksen tulokset. Koekalastukset tehtiin Nordic-verkoilla 32 arvotulla pyyntipaikalla. Saaliissa oli eniten ahventa ja muut saalislajit olivat hauki, kiiski, kuha, lahna, salakka, särki ja säyne. Särkikalojen biomassaosuus oli noin 50 %. Ahvenista 17 % oli 4–6 cm pituisia, joten ne saattoivat olla keväällä 2023 kuoriutuneita. Keväällä 2023 kuoriutuneiden särkikalojen osuus oli jostain syystä hyvin pieni Nordic-saaliissa. Yksikkösaaliit olivat runsaat, sillä kalaston ekologisen tilan arvioimiseen käytetyistä laatutekijöistä luku- ja massamääräiset yksikkösaaliit vuonna 2023 ilmensivät välttävää tilaa. Särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajit ilmensivät tyydyttävää tilaa. Ahventen elohopeapitoisuus ilmensi hyvää kemiallista tilaa.
Rannikon pienvesien kunnostusopas : Fladat, kluuvifladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot. Näytä lisää...
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-237-6
https://www.doria.fi/bitstrea...2%202024.pdf (ELY-keskus)
https://www.doria.fi/bitstrea...uslomake.pdf (ELY-keskus)
Tämä rannikon pienvesien kunnostusopas on laadittu osana HELMI-elinympäristöohjelmaa. Rannikon pienvedet; fladat, kluuvifladat, kluuvit, kluuvijärvet ja niihin liittyvät purot, ovat uhanalaisia luontotyyppejä, joita uhkaavat monet paineet kuten ruoppaukset, rehevöityminen, ilmastonmuutos, sekä haitallisten vieraslajien leviäminen. Opas on kohdennettu erityisesti Helmi-ohjelman puitteissa tehtävien rannikon pienvesien kunnostusten tueksi; työtä helpottamaan ja sitä myötä tehostamaan. Tavoitteena on, että oppaasta löytyy tiiviissä muodossa kaikki olennainen tieto, mitä tarvitaan kohteiden valintaan, maastokartoituksiin ja muiden selvityksien laadintaan, kunnostusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä töiden seurantaan. Ohjeistuksessa on otettu huomioon lainsäädännön tarpeet, esimerkiksi vesilain mukaiset ilmoitus- ja lupamenettelyt sekä luonnonsuojelulain mukaiset lupatarpeet.
Restaureringsguide för kustens småvatten : Flador, gloflador och glon samt deras utloppsbäckar Näytä lisää...
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-238-3
https://www.doria.fi/bitstrea...3%202024.pdf (ELY-keskus)
https://www.doria.fi/bitstrea...h%20glon.pdf (ELY-keskus)
Denna restaureringsguide för kustens småvatten är en del av livsmiljöprogrammet HELMI. Kustens småvatten, flador, gloflador, glon, glosjöar och bäckar i anslutning till dem, är hotade naturtyper som är utsatta för tryck från bland annat muddringar, eutrofiering, klimatförändringar samt skadliga invasiva arter. Guiden är särskilt avsedd som stöd för restaureringar av småvatten som utförs inom ramen för Helmi-programmet; för att underlätta och effektivisera arbetet. Målet är att guiden i komprimerad form ska erbjuda all väsentlig kunskap som behövs för valet av objekt, terrängkarteringar och andra utredningar, planering och genomförande av restaureringar samt uppföljning av arbetena. I anvisningarna har beaktats de behov som följer av lagstiftningen, till exempel anmälnings- och tillståndsförfaranden enligt vattenlagen samt tillståndsbehov enligt naturvårdslagen.
Kyrönjoen vesistötyöt : Velvoitetarkkailu vuonna 2023. Näytä lisää...
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-244-4
https://www.doria.fi/bitstrea...1%202024.pdf (ELY-keskus)
Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupa-päätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen. Tämä on vuosiraportti vuoden 2023 tarkkailutuloksista. Kyrönjoessa Mustasaaren Skatilassa ei ollut kovin hapanta vettä vuonna 2023, sillä alimmillaan pH oli 5,9. Skatilassa kemiallinen tila oli nikkelin ja kadmiumin osalta hyvä. Malkakosken padon yläpuolisella suvanto-osuudella happipitoisuudet olivat tavanomaiset Malkakosken padon valmistumisen eli vuoden 2003 jälkeiselle ajalle. Kevättalvella 2023 vesi oli eliöstölle hyvin hapanta Liikapuron tekojärvessä (pH 5,2) edellisvuosien tapaan. Loppukesällä Pitkämön tekojärvessä oli hapen puutetta syvänteen pohjalla, mikä aiheutti sisäistä ravinnekuormitusta. Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetun kuivatusveden määrä oli suuri huhti- ja syyskuussa. Keväällä pumppausmääriin vaikutti lumen sulaminen, kun taas syyskuussa satoi tavanomaista enemmän. Kuivatusvesi oli hyvin hapanta syys- ja lokakuussa kaikilla tarkkailluilla pumppaamoilla ja koko vuoden Pajuluomalla, jossa pH oli 3,7–4,2. Poikasnuottasaaliissa vuonna 2023 lahna oli Kitinojalla poikkeuksellisesti runsaampi kuin ahven. Österfjärdenillä poikasnuotan ahvensaalis oli tavanomaista pienempi. Pitkällä aikavälillä vesistötyöt ovat ilmeisesti heikentäneet kalojen ja erityisesti särjen poikastuotantoa Kitinojalla ja laajemmin Malkakosken yläpuolisella jokialueella ulpukan vähentymisen vuoksi. Vuonna 2023 koskien sähkökoekalastuksia ei poikkeuksellisesti tehty elo-, syys- ja lokakuun suurten virtaamien ja lokakuussa alkaneen pakkaskauden takia. Vuonna 2023 verkkokoekalastussaaliit olivat pienempiä kuin vuosina 2019 ja 2021 Kyrönjoen Peuralassa ja merialueella Österfjärdenillä. Koeverkkokalastuksia edeltänyt suuri virtaama ja siihen liittyvä heikko vedenlaatu on saattanut karkottaa kaloja joesta ja sen edustan merialueelta. Huhtikuun 2023 haavinnoissa saatiin yksi vastakuoriutunut vaellussiika, joten vedenlaatu on ollut riittävän hyvä vaellussiian lisääntymiseen Kyrönjoessa. Seinäjoen alaosan koeravustuksissa saatiin täplärapuja. Täpläravun esiintyminen Seinäjoessa estää Seinäjoen ja alapuolisen Kyrönjoen jokirapukannan elpymisen. Liikapuron ja Kalajärven tekojärvistä vuonna 2023 pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuuden keskiarvo ylitti raja-arvon 0,25 mg/kg, joten kyseisten vesistöjen kemiallinen tila ei ollut hyvä elohopeapitoisuuden osalta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Tilinpäätös vuodelta 2023 Näytä lisää...
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-241-3
https://www.doria.fi/bitstrea...b6s_2023.pdf (ELY-keskus)
Kirjanpitoyksikköön 380 kuuluvat virastot: Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus TE-toimistot KEHA-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus toteutti vuonna 2023 virtavesi-inventointeja, lämpötilaseurantaa sekä vedenlaadun mittauksia Ikaalisissa Ikaalisten reitin valuma-alueella. Tietoa kerättiin Kyrösjärven alueella sijaitsevalta ja siihen laskevalta Mylly-Kartunjoen valuma-alueelta, Röyhiönjärven–Iso-Karppajärven valuma-alueelta sekä muutamasta yksittäisestä purosta. Yksittäisiä puroja olivat Kyrösjärveen laskeva Raattansuonoja, Jämijärven valuma-alueella sijaitsevaan Jyllinjokeen laskeva Kolisevanoja, sekä Sipsiöjärven reitillä Sipsiöjärveen laskeva Jorrinoja sekä Juurijärven–Hulppojärven valuma-alueella sijaitseva Pirttioja. Inventoiduilla kohteilla ei ole aiemmin suoritettu virtavesi-inventointeja. Tietoa kerättiin valuma-alueiden muuttuneisuudesta, monimuotoisuudesta sekä arvioitiin vesistöjen kunnostuspotentiaalia.